Perhemyönteisyys työpaikoilla tarkoittaa työn ja muun elämän yhteensovittamisen tukemista – käytännöissä, asenteissa ja johtamisessa. Perhemyönteinen työpaikka huomioi työntekijöidensä moninaiset elämäntilanteet. Tälle sivulle koottu digitaalinen palvelutarjotin kokoaa yhteen konkreettisia perhemyönteisiä käytäntöjä, joita yritykset voivat vapaasti hyödyntää ja soveltaa oman työyhteisönsä tarpeisiin. Kaikkien käytäntöjen ei tarvitse sopia jokaiseen organisaatioon – tarjottimen tarkoituksena on ennen kaikkea tarjota ideoita ja inspiraatiota omanlaisten, arjen todellisuutta tukevien perhemyönteisten ratkaisujen kehittämiseksi.

Perhemyönteisyys työpaikoilla tarkoittaa työn ja muun elämän yhteensovittamisen tukemista – käytännöissä, asenteissa ja johtamisessa. Perhemyönteinen työpaikka huomioi työntekijöidensä moninaiset elämäntilanteet: lapsiperhearjen, ikääntyvien omaisten hoivan, ystävyyssuhteet, yksinelävien tarpeet sekä perheeseen kuuluviksi koetut läheiset – myös lemmikit mukaan lukien.

Perhemyönteisyys ei siis ole vain lapsiperheiden etuoikeus. Väestön ikääntyessä ja perheiden muuttuessa yhä monimuotoisemmiksi, perheystävällisyyden merkitys korostuu: moni työntekijä tasapainottelee yhtä aikaa vanhemmuuden, omaishoidon ja työelämän vaatimusten välillä. Samalla työntekijöiden sitoutuminen, hyvinvointi ja työteho kasvavat, kun arkea voidaan rakentaa joustavasti ja inhimillisesti.

Tämä digitaalinen palvelutarjotin kokoaa yhteen konkreettisia perhemyönteisiä käytäntöjä, joita työnantajat voivat vapaasti hyödyntää ja soveltaa oman työyhteisönsä tarpeisiin. Käytännöt on jaoteltu alla näkyviin viiteen kategoriaan. Samat joustot voivat palvella erilaisia elämäntilanteita: lapsen sairastamisen lisäksi ne voivat helpottaa esimerkiksi ikääntyvän omaisen hoitoa tai kriisitilanteiden keskellä elävien työntekijöiden arkea. Käytäntöjen yhteydestä löydät myös aiheeseen liittyviä hyödyllisiä linkkejä.

Organisaatiokulttuuriin liittyvät käytännöt

Onko kaikille selvää, miten juuri meidän työpaikallamme käyttäydytään ja toimitaan, ja mihin arvoihin toimintamallit perustuvat? Alta löydät vinkkejä, miten voit kehittää työpaikan organisaatiokulttuuria ja  käytäntöjä.
  • Lakisääteisten käytäntöjen toteutuminen

    • Huomioi lakisääteisten käytäntöjen oikeaoppinen toteutuminen työyhteisössä.
  • Perhemyönteiset käytännöt rekrytoinnissa

    • Laadi jo työpaikkailmoituksiin tarkka kuvaus työtehtävästä, työajoista ja työpaikasta. Näin hakija voi paremmin arvioida työpaikan soveltuvuutta omaan elämäntilanteeseensa.
    • Anna työoloista ja -ajoista totuudenmukainen kuva haastattelun yhteydessä. Näin hakija saa realistisen kuvan haettavasta työstä.
    • Työpaikkailmoitukseen voit laatia myös kuvauksen saatavilla olevasta tuesta työn ja perhearjen yhteensovittamiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi etätyömahdollisuus ja joustava työaika.
    • Tuo työyhteisön perhemyönteisiä käytäntöjä esille työpaikkailmoituksissa ja työnantajaesittelyssä yrityksen verkkosivuilla.
    • Luettele työsopimuksessa tai sen liitteessä selkeästi työnteon ehdot ja työnantajan tarjoamat etuudet sekä henkilökohtaisesti sovitut joustot.
    • Kerro rekrytointi- ja perehdyttämisohjeessa työpaikan tarjoamista mahdollisuuksista työn ja perheen yhteensovittamiseen.
  • Perhemyönteinen ilmapiiri ja asenteet

    • Nosta perhemyönteisyys näkyville työyhteisön ilmapiirissä ja asenteissa.
    • Luo työyhteisöön työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvä avoin keskustelukulttuuri.
    • Kunnioita jokaisen työntekijän omaa perhemääritelmää.
    • Huomioi työnantajana työntekijöiden erilaiset ja yksilölliset elämäntilanteet ja perhemuodot: ydinperhe, sateenkaariperhe, apilaperhe, yhden vanhemman perhe, monikkolapsinen perhe, omaishoitoperheet, uusperheet, sijaisperheet, kahden kulttuurin perheet, adoptioperheet, lapsikuolemaperheet, leskiperheet, tahattomasti lapsettomat perheet. Voit saada lisätietoja esimerkiksi Monimuotoiset perheet -verkoston laatimasta
      Monimuotoiset perheet työelämässä -oppaasta (2021).
    • Kuuntele työntekijöiden kehittämisideoita.
    • Suhtaudu joustavasti/myönteisesti perheasioiden hoitamiseen työajalla.
    • Ota yksityiselämän kysymykset osaksi työterveysyhteistyötä ja työkyvyn ylläpitoa. Henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttavat perhetilanteet ja yksityiselämän kysymykset kannattaa ottaa osaksi työterveyshuollon toimintaa ja selvityksiä. Esimerkiksi omaishoivatilanteiden tunnistaminen ja neuvonta on hyödyllistä.
    • Käsittele työilmapiirikyselyssä henkilöstön kokemuksia työn ja perheen yhteensovittamisesta.
    • Kannusta ottamaan kehityskeskusteluissa puheeksi työn ja perheen yhteensovittaminen.
    • Seuraa tasa-arvon toteutumista mm. perhe- ja vanhempainvapaiden käytössä.
    • Seuraa työsuojelutoimikunnan kokouksessa työn ja perheen yhteensovittamisen käytäntöjen käyttöä ja niiden kehittämistä.
    • Laadi työyhteisössä kaikille yhteiset perheystävällisyyden pelisäännöt, jotka myös ovat kaikkien tiedossa.
  • Esihenkilö- ja HR-työ

    • Varmista esihenkilöille riittävä koulutus mm. perheiden moninaisuudesta, perhevapaauudistuksesta, ja lapsiperhemyönteisyydestä työpaikalla.
    • Varmista tasapuolinen kohtelu työntekijöiden kesken, elämäntilanteesta riippumatta.
    • Mahdollista urakehitys myös perheellisille työntekijöille.
    • Varmista, että työntekijällä on selkeä kuva omasta työnkuvastaan ja työn tavoitteistaan, jotka on sovittu yhdessä oman esihenkilön kanssa.
    • Varmista, että työmäärä realistinen suhteessa työntekijän työaikaan ja toimenkuvaan.
    • Esihenkilöiden tulee toimia esimerkkinä.
  • Henkilöstön osaamisen tukeminen

    • Kouluta johtoa, esihenkilöitä ja HR-henkilöstöä soveltamaan perhemyönteisiä käytäntöjä.
    • Tarjoa työntekijöille palkallisia koulutuspäiviä ja koulutusrahasto.
  • Käytännöistä viestiminen

    • Viesti käytössä olevista perhemyönteisistä käytännöistä selkeästi, niin sisäisesti kuin esim. rekrytointi-ilmoituksissa ja verkkosivuilla työnantajaesittelyissä.
    • Kuvaa työpaikan käytännöt, linjaukset ja toimintamallit eri tilanteissa. Ohjeissa otetaan huomioon työpaikan erityispiirteet sekä työtehtävien ja toimialan ehdot.

Työaikaan ja -paikkaan liittyvät käytännöt

Kaikki työtehtävät eivät salli samanlaista joustoa, mutta silloin kun työajan ja työpaikan suhteen on mahdollista tehdä erilaisia ratkaisuja, se saattaa kannatta. Alta voit hakea inspiraatiota, mitä kaikkea tämä voi käytännössä tarkoittaa!
  • Joustot työajassa

    • Salli etätyö ja joustava työaika. Työntekijä voi tehdä työtuntinsa täyteen esimerkiksi klo 6-18 välisenä aikana.
    • Mahdollista osa-aikatyö.
    • Suunnittele oman organisaatiosi käyttöön sopiva, toimiva työaikapankki.
    • Mahdollista työaikojen ja lomien itsenäinen suunnittelu.
    • Sovi työajoista yhdessä työntekijän kanssa.
    • Mahdollista 1h viikoittaisesta työajasta käyttäminen liikuntaan.
    • Salli työterveyshuollon käynnit työajalla.
    • Tarjoa kolmivuorotyöläisille mahdollisuus pelkkiin aamuvuoroihin esimerkiksi lapsen aloittaessa koulun.
    • Mahdollista tiivistetty työviikko, esimerkiksi  nelipäiväinen työviikko normaalilla työajalla (työntekijä tekee pidempää päivää).
    • Hyödynnä kausityötä, esimerkiksi tarjoa työntekijälle mahdollisuus tehdä enemmän tunteja sesonkiaikaan ja työskennellä muulloin kevyemmin.
  • Lomiin ja vapaisiin liittyvät käytännöt

    • Tarjoa uudelle työntekijälle palkallinen kesäloma.
    • Tarjoa esimerkiksi kiirastorstai ylimääräisenä palkallisena vapaapäivänä.
    • Tarjoa mahdollisuus vaihtaa lomarahat vapaaksi.
  • Muita käytäntöjä

    • Salli mahdollisuus työskennellä etänä myös ulkomailta. Tämä voi olla hyvä mahdollisuus esimerkiksi kahden kulttuurin perheissä, tai työntekijä voi työskennellä perheen ulkomaanmatkoilta käsin lasten koulujen loma-aikoina.
    • Tarjoa työkierron avulla eri työmahdollisuuksia työntekijän kulloisenkin elämäntilanteen mukaan.
    • Suunnittele toimivat sijaisjärjestelyt.
    • Tarjoa perheellisille mahdollisuus vähentää matkatyötä.
    • Tarkastele/ muokkaa työntekijän työnkuvaa mahdollisuuksien mukaan.
    • Ajattele asioita uudella tavalla. Asiakaspalveluyrityksessä kaksi osa-aikaista perheellistä työntekijää voidaan esimerkiksi sijoittaa samaan tiimiin. He tuntevat työtehtävät ja asiakkaat, sekä pystyvät järjestämään työvuoronsa joustavasti keskenään.
    • Tee yhteistyötä coworking-tilojen kanssa. Näin voit mahdollistaa työn tekemisen esimerkiksi kotikunnan ulkopuolella loman yhteydessä.
    • Mahdollista työmatkojen yhdistäminen perheen kanssa matkustamiseen. Työntekijä voi esimerkiksi tehdä etätyötä muutaman päivän ennen tai jälkeen työmatkan, perheen lomaillessa samassa kohteessa.
    • Jos työvuoroja on myös pyhinä, pyri järjestämään pienten lasten äideille ja isille vapaaksi äitienpäivä ja isänpäivä.
    • Jousta taukokäytännöissä perhetilanteiden mukaan: työntekijällä voi oikeus taukoon esimerkiksi imetyksen, lääkityksen, kouluasioihin liittyvän puhelun tms. vuoksi.

Perhevapaisiin liittyvät käytännöt

Kansaneläkelaitoksen sivuilta löydät paljon tietoa liittyen perhevapaisiin, myös työnantajan näkökulmasta. Näitä on listattu alle. Voit tutustua esille nostettuihin aiheisiin tarkemmin Kelan verkkosivujen  työntekijä perhevapaalla-osiossa.
  • Ennen perhevapaita

    • Kannusta työntekijöitä tasapuoliseen perhevapaiden käyttöön.
    • Laadi selkeä ohjeistus perhevapaiden hakemisesta ja käytännöistä, esimerkiksi info-opas tai intranet-sivu, jossa selitetään tiivistetysti vaihtoehdot, tarvittavat lomakkeet ja aikataulut.
    • Mahdollista perhevapaiden käytön joustava suunnittelu pidettäväksi useammassa osassa (esimerkiksi osa-aikaiset tai vaiheittaiset vapaat).
    • Käy työntekijän kanssa perhevapaiden pitämiseen liittyvät keskustelut ennen perhevapaille jäämistä. Sovi yhdessä työntekijän kanssa ennen perhevapaille jäämistä, miten hän haluaa pidettävän yhteyttä perhevapaan aikana. Tarjoa työntekijälle mahdollisuus osallistua halutessaan työpaikan tapahtumiin myös vapaansa aikana, esimerkiksi pikkujouluihin.
  • Perhevapaiden aikana

    • Tarjoa mahdollisuutta tehdä osa-aikaista työtä, esimerkiksi muutama tunti viikossa tai yksittäisiin projekteihin osallistuminen perhevapaan ohessa.
    • Luo systemaattinen ja kevyesti tuettu käytäntö, jossa vapaille jäänyt pitää kevyellä mutta säännöllisellä tavalla yhteyttä esihenkilön tai työkaverin kanssa. Tällainen voi olla esimerkiksi check-in-puhelu 3 kk välein.
    • Mahdollista työntekijälle keskittyminen vain ja ainoastaan omaan perheeseen perhevapaiden aikana.
    • Mahdollista vanhemmille yhteneväiset oikeudet palkankorotuksiin, uralla etenemiseen ja osaamisen kehittämiseen kuin muillakin työntekijöillä.
  • Työhön paluun tukeminen

    • Mahdollista aluksi osa-aikainen työskentely työhön paluun jälkeen, esimerkiksi ensimmäiset 1-3 kuukautta 60-80 % työajalla.
    • Tue uudessa elämäntilanteessa olevan työntekijän arjen uudelleenjärjestelyä työhön paluun yhteydessä, esimerkiksi mahdollistamalla työaikaan, vuoroihin tai etätyön määrään vaikuttaminen paluuvaiheessa.
    • Tee yhteinen tilannepäivitys paluukeskustelussa esihenkilön kanssa ennen varsinaista paluuta (työn sisältö, muutokset ja tarpeet )
    • Huolehdi riittävästä perehdytyksestä.

Perheeseen liittyvät käytännöt

Perheeseen kuuluvat henkilöt, jotka työntekijä itse katsoo kuuluviksi omaan perheeseensä; omat lapset, puoliso, omat/puolison vanhemmat, bonuslapset, lastenlapset, omat sisarukset ja niin edelleen. Lainsäädännössä perheen määritelmä ei välttämättä ole aina sama kuin koettu perheside. Läheinen voi kuulua perheeseen ilman sukulaisuussuhdettakin. (Perheen määrittely, Päijät-Hämeen hyvinvointialue)
  • Käytännöt sairastapauksissa

    • Nosta kotona hoidettavan sairaan lapsen ikäraja esimerkiksi 13 ikävuoteen.
    • Tarjoa ostopalvelua lastenhoitoon lasten sairastaessa, esimerkiksi MLL tai mahdolliset muut tarjolla olevat kotipalvelut.
    • Mahdollista etätyö lapsen sairastaessa.
    • Salli pakottavaan perhesyyhyn vapaapäivät, esimerkiksi mahdollisuus huolehtia omista ikääntyvistä vanhemmista/ sukulaisista tai hoitoa vaativista lemmikeistä.
    • Mahdollista 1-3 kalenteripäivän palkallinen poissaolo esimiehen harkinnalla kriisin kohdatessa.
    • Salli tilapäinen nuoren hoitovapaa. Vanhempi voi olla pois töistä osa- tai kokoaikaisesti 12-17 -vuotiaan nuoren sairastuessa äkillisesti ja vakavasti tai kun nuorella on äkillinen kriisitilanne, joka vaatii vanhemman läsnäoloa tilapäisesti.
  • Päiväkoti- ja kouluikäisten lasten vanhempia tukevat käytännöt

    • Mahdollista koulunaloitusvapaa esikoululaisten ja ekaluokkalaisten vanhemmille, esimerkiksi vapaalla olo lapsen ensimmäisenä koulupäivänä.
      Esimerkki: työntekijälle voi tarjota mahdollisuutta tehdä 2 viikkoa nelituntista työpäivää (20 h/vko) etänä ilman ansionmenetystä lapsen aloittaessa ensimmäisenluokan. Lapsen siirtyessä yläkouluun sama mahdollisuus voidaan tarjota kolmen päivän ajan ja toiselle asteelle siirtyessä yhden päivän ajan.
    • Salli päiväkoti- ja koulukeskustelut työajalla.
    • Mahdollista lomien ajankohtaan vaikuttaminen niin, että työntekijä saa lomaa lasten koululomien aikana.
  • Perheet työpaikalla

    • Järjestä perheille avointen ovien päivät.
    • Kutsu myös perheenjäsenet työpaikan juhliin.
    • Järjestä lapsiystävällisiä after-work-tilaisuuksia.
    • Osallistu lapset mukaan töihin -päivään.  Voit lukea lisää konseptista Lastensuojelun Keskusliiton verkkosivuilta.
    • Järjestä koko työyhteisön yhteisiä ”perhepäiviä” ja tapahtumia.
    • Toivota lapset tervetulleiksi työpaikalle, sanoita ja viesti tästä työyhteisössä.
    • Mahdollista, että työntekijä voi aina vastata oman lapsen tai nuoren puheluun.
  • Perheenlisäykseen liittyvät käytännöt

    • Muista vauvan saapumista perheeseen konkreettisella tavalla. Muistamiseen ovat oikeutettuja myös adoption kautta lapsen saaneet vanhemmat.
    • Anna BabyBonus eli rahallinen erityiskorvaus yhdessä sovituin perustein. Bonukseen ovat oikeutettuja myös adoption kautta lapsen saaneet vanhemmat.
    • Anna isovanhemmalle palkallinen vapaapäivä lapsenlapsen syntyessä.
      Esimerkiksi DNA:lla on tarjolla viikon palkallinen vapaa isovanhemmiksi tuleville,. Vapaa on tarkoitettu isovanhemman ja lapsenlapsen yhdessäoloon sekä lapsiperheen arjessa auttamiseen. Vapaaseen ovat oikeutettuja myös uusioperheen sekä adoption kautta isovanhemmiksi tulleet työntekijät.
      Voit lukea DNA:n esimerkin perhemyönteisyydestä yrityksen verkkosivuilta.
    • Mahdollista synnytysvapaa.  Jos työntekijä ehtinyt tulla työpaikalle ja puolisolta tulee ilmoitus, että synnytys on käynnissä, saa työntekijä palkallisen vapaan sille päivälle. Koskee vain yhtä kertaa yhtä lasta kohden.
  • Perheellisten työntekijöiden tukeminen

    • Tue vanhemmuutta mentoroinnilla. Tällaista toimintaa voivat olla esimerkiksi vertaistukiryhmät pienten lasten vanhemmille, vanhemmuuden verkkokurssi, luennot jne.
      Voit lukea lisää esimerkiksi Varis Coachingin verkkovalmennuksista vanhemmille yrityksen verkkosivuilta.
    • Harkitse, voisiko työnantajan oma auttava puhelinpalvelu tarjota asiantuntija-apua monenlaisiin lasten, nuorten ja huollettavien hoitoon liittyviin kysymyksiin.
    • Tue uusperheitä ja sijais-/adoptioperheitä, esimerkiksi tarjoamalla erillinen tietopaketti tai vertaistukea.
  • Muita käytäntöjä

    • Sijoita kokoukset ydintyöskentelyajalle, esimerkiksi klo 9-15 väliselle ajalle.
    • Laajenna henkilöstöetuja koskemaan myös perheenjäseniä.
    • Perusta imetyshuone työpaikalle. Voit lukea lisää aiheesta Imetyksen tuki ry:n verkkosivuilla.
    • Perusta työpaikalle perhehuone, millä edesautetaan esimerkiksi lasten mahdollisuutta viettää aikaa vanhempien työpaikalla.
    • Mahdollista henkilökohtaiset perhetilannekeskustelut. Nämä ovat luottamuksellisia keskusteluita henkilöstöhallinnon tai esihenkilön kanssa tilanteen huomioimiseksi.
    • Tarkenna viestinnän sanoitukset. Esimerkiksi ”vanhemmat” voidaan korvata viestinnässä ”huoltajilla” tai ”perheenjäsenillä” viestiessä moninaisille perheille.
    • Tue kansainvälisiä yhteisöjä/ perheitä, esimerkiksi käynnistämällä perhekummitoimintaa.
    • Huomioi paluumuuttaja, esimerkiksi antamalla tervetuloa-paketti yhteistyössä kunnan/ kaupungin kanssa.
    • Mahdollista pyörähuolto/ auton pesu/ hemmottelutunti työpäivän aikana.

Talouteen liittyvät käytännöt

Parhaimmillaan työ on myös kutsumus ja intohimo, mutta rahallisilla asioilla on silti aina suuri merkitys työntekijälle. Voit tukea työntekijää erilaisissa tilanteissa pienemmillä tai suuremmilla rahallisilla panostuksilla.

Materiaalipankki/linkkivinkit

Lisätietoja

Tämä palvelutarjotin on toteutettu osana Kajaanin ammattikorkeakoulun ”Työn ja perheen Kainuu” -hanketta, joka on Euroopan unionin (ESR+)  osarahoittama. Hanketta on toteutettu ajalla 1.4.2024–31.1.2026. Hankkeessa on ollut mukana 23 kainuulaista yritystä, ja sen tavoitteena on tukea kainuulaisia työnantajia perhemyönteisten toimintamallien kehittämisessä ja juurruttamisessa.

Palvelutarjottimen sisältö pohjautuu Perhemyönteinen työpaikka -kyselyn tuloksiin, hankkeessa järjestetyissä ideointityöpajoissa esiin nousseisiin ideoihin sekä eri työpaikoilla jo käytössä oleviin hyviin käytäntöihin.

Lue lisää hankkeesta KAMK sivuilta