KAINUUN ULKOILUKARTTA

Kainuun ulkoilukartta on vuonna 2001 käyttöön otettu, koko maakunnan kattava nettikartta. Kainuu on siitä alkaen ollut edelläkävijä internetpohjaisen karttapalvelun toteutuksessa. Vuonna 2006 ulkoilukarttaan lisättiin merkittävästi uutta sisältöä sekä englanninkielinen versio, ja kartan teknisiä ominaisuuksia parannettiin. Uusista ja vanhoista teknisistä ominaisuuksista tarkemmin käyttöohjeissa.

Vastaavan laajuista karttapalvelua ei ole muualla Suomessa toistaiseksi olemassa. Kainuun ulkoilukartan toteuttajia ovat Kainuun ympäristökeskus, Kainuun kymmenen kuntaa sekä Kainuun maakunta.

TAUSTATIETOJA ERI TEEMOISTA

Teema-valikko on yksi Kainuun ulkoilukarttaan vuonna 2006 lisätyistä uusista ominaisuuksista. Valitsemalla tietyn itseään kiinnostavan teeman kartan käyttäjä voi supistaa muuten varsin pitkää hakuryhmävalikkoa (vasen nuoli).

1. Kaikki teemat

Jos kaikki kiinnostaa, eikä hakuryhmävalikon pituus häiritse, kannattaa jättää teemavalinta oletusasentoonsa Kaikki teemat.

2. Kesäretkeily

Teeman alle on koottu reitti- ja kohdetietoja sulan maan aikana eli keväällä, kesällä tai syksyllä liikkuvaa luontomatkailijaa, patikkaretkeilijää, ulkoilijaa silmällä pitäen. Täältä löytyy yli 500 huollettua taukopaikkaa (autio- ja päivätupia, keittokatoksia, kotia, laavuja, nuotiopaikkoja), joista kukin voi olla oman retkensä arvoinen kohde. Toisaalta Kesäretkeily-teeman alta löytyy toista sataa retkeilyreittiä ja luontopolkua, parin tunnin kävelyretkistä parin viikon vaelluksiin asti. Patikointireittejä on yhteensä yli 1000 km. Kesäretkeilyyn kuuluvat myös mm. luonnonnähtävyydet, näköalatornit, lintutornit ja uimarannat.

Esteettömät retkikohteet on koottu omaksi hakuryhmäkseen. Kainuussa on tällä hetkellä (v. 2006) viitisentoista myös pyörätuolille tai lastenrattaille soveltuvaa retkikohdetta.

Pyöräilystä muutama sananen erikseen: Pyöräilyreitit-hakuryhmästä löytyy vain kaksi reittiä (Paljakka-Ukkohalla-Suomussalmi-alueen maastopyöräilyreitit), mutta huomaathan, että Kainuun maantiet ja metsätiet tarjoavat valtavasti reittivaihtoehtoja omatoimiselle pyöräretkeilijälle.
o Yksi hyvä esimerkki maantiepyöräretkeilystä on Oulujärven kierros tai puolikierros (oikaisu Manamansalon saaren kautta). Oulujärven ympäristössä on runsaasti kiinnostavia kulttuurihistoriallisia kohteita, maisema-alueita, uimarantoja, lintutorneja ym.
o Samoin ulkoilukartan avulla voi sommitella esimerkiksi sotahistorialliselta kohteelta toiselle kiertävän pyöräretken, tai tutustua pyörän avulla vaikkapa terva-, savotta- ja raudanvalmistushistoriaan, vesimyllyihin jne.
o Tai yhdistää Kainuun merkittävimmät luonnonnähtävyydet yhden pyöräretken varrelle.

3. Kulttuuriympäristö ja maisemat

Kun valitaan teema Kulttuuriympäristö ja maisema-alueet, hakuryhmävalikko supistuu huomattavasti verrattuna tilanteeseen Kaikki teemat. Vertaa edelliseen kuvaan. Varsinaisten kulttuuriympäristökohteiden ja maisema-alueiden lisäksi tähän teemaan on jätetty myös Nähtävyydet, Näköalatornit ja muutama muu kulttuurinnälkäistä matkailijaa todennäköisesti kiinnostava hakuryhmä.

Myös pikaruksivalinnat (Museot, Sotahistoria) muuttuvat valitun teeman mukaan.

Kainuun ulkoilukarttaan on valikoitu edustava joukko eri tyyppisiä ja jokamieskulkijallekin antoisia
a) muinaisjäännöksiä,
b) arvokkaimpia rakennetun kulttuuriympäristömme kohteita,
c) tunnelmallisia perinnemaisemia sekä lisäksi
d) erityisen merkittäviä maisemakohteita.
Muinaisjäännösten ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden osalla etusijalle on asetettu olemassa olevien retkeilyreittien yhteyteen tai lähistölle sijoittuvat tai muuten matkailijalle helposti saavutettavat kohteet. Suuri osa näistä kohteista on parhaiten nähtävissä lumettomaan aikaan.

Kulttuuriympäristökohteita ulkoilukartassa on 16 eri ryhmään jaoteltuina noin 130 kpl ja maisema-alueita 8 kpl.

a. Muinaisjäännökset

Muinaisjäännökset ovat maisemassa säilyneitä muistoja meitä edeltävistä sukupolvista. Ne kertovat eri aikakausien elämästä: asumisesta, liikkumisesta, ruuan hankinnasta, elinkeinoista, uskomuksista jne. Osa luonnonvoimien tasoittamista ja sammaloituneista jäännöksistä paljastaa tarinansa enää vain arkeologian asiantuntijoille, mutta ulkoilukarttaan valituissa kohteissa tavallinen luonnossa liikkujakin näkee väkeviä jälkiä historiasta ja pääsee entisaikojen tunnelmaan. Kohteet voidaan jakaa esihistoriallisen ajan ja historiallisen ajan muinaisjäännöksiin. Esihistorialliseksi ajaksi kutsutaan aikaa, jolloin kirjoitustaitoa ei vielä tunnettu, eli josta ei ole olemassa kirjallisia lähteitä. Kainuun osalta esihistoriallinen aika päättyi noin 1300-luvulla.

b. Rakennettu kulttuuriympäristö

Luonto ja ihminen ovat yhdessä muovanneet kainuulaisen rakennetun kulttuuriympäristön vuosisatojen aikana. Vaarat, metsät ja vedet ovat Kainuun erityispiirteitä. Maanviljelykseen parhaat edellytykset antoivat vaarojen lakialueet, joilta jääkauden sulamisvedet eivät yltäneet huuhtomaan ravinteita pois. Vaaroilla myös hallanvaara on pienempi. Metsistä on kaskettu peltoja, metsistä on poltettu tervaa, metsistä on uitettu tukkeja. Vesiväyliä myöten saapuivat Kainuun ensimmäiset asukkaat heti jääkauden jälkeen, 10 000 vuotta sitten, ja vesiä myöten soudettiin tervatynnyrit Ouluun vielä 1900-luvun alussa. Vesistöjen varret ovatkin aina olleet luonnollisia asuinpaikkoja. Kainuu on aina ollut raja-aluetta, joten puolustautuminen ja sodankäynti kuuluvat myös maakunnan historiaan. Eniten jälkiä on tuoreimmasta sodasta eli talvisodasta, mutta samaan aihepiiriin liittyy jo 1600-luvulla rakennettu Kajaanin linna. Kainuu on kautta aikain ollut merkittävä kulkutie mm. Vienan Karjalaan, mutta Kainuun kautta Oulusta kuljettiin myös Viipurin suuntaan.

c. Perinnemaisemat

Perinnemaisemat ovat monen mielestä kauneinta maalaismaisemaa. Perinnemaisemat välittävät tunnelmaa unohtuvasta elämänmenosta, koneettomasta ajasta, jolloin päätyökaluja olivat omat kädet. Maata käytettiin niittämällä, laiduntamalla, kaskeamalla, ja näin syntyi kauniita hakamaita ja metsälaitumia sekä kukkivia perhosniittyjä ja ketoja. Joitakin näistä luonnon aarreaitoista pyritään edelleen hoitamaan laiduntamalla ja niittämällä.

d. Arvokkaat maisema-alueet

Ympäristöministeriön asettama maisema-aluetyöryhmä selvitti vuonna 1992 valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Luetteloon kertyi 156 kohdetta, joista seitsemän on Kainuussa. Alueiden valinnassa on otettu huomioon maaseudun kulttuurielementtien ohella luonto ja maisemakuva. Luonnonsuojelulain nojalla voidaan perustaa valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita luonnon- ja kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa luonnonsuojelulain mukainen maisemansuojelualue perustettiin vuonna 2001 Kainuuseen.

Lähdeluettelo

4. Vesiretkeily

Tervareittien Kainuu tarjoaa loistavat vesiretkeilymahdollisuudet. Ulkoilukarttaan on koottu merkittävimmät melontareitit (yli 30 kpl) sekä kuntien ylläpitämät venesatamat ja veneenlaskupaikat (yhteensä noin 100 kpl). Vesiretkeily-teeman alta löytyvät myös jo Kesäretkeilystä tutut taukopaikat, sillä ne toki ovat yhtä lailla vesitse liikkuvan kuin patikoijankin käytettävissä.

5. Talviulkoilu

Kainuussa on yli 200 latua ja yli 2000 km moottorikelkkauria. Moni edellisistä teemoista tutuista taukopaikoista on ladun tai uran varrella, osa taas odottaa umpihankihiihtäjää tai lumikenkäilijää koskemattoman hangen takana.

6. Kaupalliset palvelut

Edellisissä teemoissa on esitelty yhteiskunnan tarjoamia ilmaisia palveluja luonnossa liikkujalle. Kaupalliset palvelut –teeman alle on koottu luontomatkailijaa palvelevia yrityksiä, kuten mm. majoitusliikkeitä, ravintoloita ja ohjelmapalveluyrityksiä.

Kainuun ulkoilukarttaan on valittu matkailijaa palvelevia yrityksiä sillä perusajatuksella, että ulkoilukartan käyttäjä etsii tietoa ulkoilu- ja retkeilymahdollisuuksista ja näihin liittyvistä palveluista. Palveluja on seuraavista kategorioista:

-Huoltoasemat, kahvilat, kaupat, ravintolat: lähinnä ulkoilureittien tai -kohteiden yhteydessä olevat sekä haja-asutusalueella sijaitsevat. Oletetaan, että käyttäjä ymmärtää löytävänsä kuntakeskuksista laajat palvelut vaikka niitä ei kaikkia kartassa mainitakaan.
-Majoitus, leirintäalueet, ohjelmapalvelut, uimahallit, vuokrakämpät: mahdollisimman kattavasti kaikki mukana ulkoilukartassa.

Yrittäjä, huomio! Jos yritystäsi ei löydy Kainuun ulkoilukartasta, vaikka sen mielestäsi kuuluisi em. kriteerien mukaan kartassa olla, ole hyvä ja ilmoita yrityksesi tiedot palautelomakkeella (kirjekuoren kuva karttasivun vasemmassa yläkulmassa). Mihin hakuryhmään/ryhmiin yritys kuuluu, sijainti koordinaatein, yrityksen nimi, lyhyt kuvausteksti, yhteystiedot, onko palvelua saatavilla englannin kielellä vai ei.

Kainuun kuntien kotisivuilta (www.kunnannimi.fi) löytyy tietoja kunnan alueella toimivista yrityksistä. Koko Kainuun kattava yritysrekisteri löytyy osoitteesta www.kainuu.fi -> Elinkeinot -> Kainuun yritysrekisteri.

7. Luonnonsuojelualueet

Kansallis- ja luonnonpuistot muodostavat Suomen luonnonsuojelun alueverkoston rungon. Suomessa on 35 kansallispuistoa ja 19 luonnonpuistoa. Kainuussa kansallispuistoja on kolme ja luonnonpuistoja kaksi.

Kansallispuistoissa pyritään säilyttämään Suomen luonnon kansallisesti ja kansainvälisesti arvokkaimmat kohteet. Lisäksi ne ovat yleisölle avoimia luonnonnähtävyyksiä. Luonnonpuistot palvelevat ensisijaisesti luonnonsuojelua ja tieteellistä tutkimusta, ja niissä luonto pyritään säilyttämään mahdollisimman koskemattomana. Luonnonpuistojen suojelumääräykset ovat kansallispuistoja tiukemmat ja yli puolet luonnonpuistoistamme on yleisöltä suljettuja (kuten Ulvinsalo Kainuussa). Eräissä luonnonpuistoissa on kuitenkin yleisön käyttöön merkittyjä polkuja, joita pitkin alueella saa liikkua (kuten Paljakka Kainuussa).

Suomessa on kuusi luonnonsuojeluohjelmaa erilaisten arvokkaiden luontotyyppien turvaamiseksi: soiden, lintuvesien, harjujen, lehtojen, rantojen ja vanhojen metsien suojeluohjelmat. Ohjelmia toteutetaan perustamalla luonnonsuojelualueita, kuten esimerkiksi soidensuojelualueita tai rantojensuojelualueita. Ohjelmien toteutus on kesken.

Kainuussa on 64 soidensuojeluohjelman kohdetta, 10 lintuvesien suojelukohdetta, 18 harjujensuojelukohdetta, 21 lehtojensuojelukohdetta, 8 rantojensuojelukohdetta ja 90 vanhojen metsien suojelukohdetta.

Lisäksi on olemassa vanhan luonnonsuojelulain nojalla perustettuja niin sanottuja erityisiä suojelualueita, joita ei ole perustettu kansallis- tai luonnonpuistoksi, mutta jotka ovat kuitenkin luonnonarvoiltaan merkittäviä kohteita. Erityisiä suojelualueita on Kainuussa seitsemän.

Suurin osa suojelualueistamme kuuluu samalla Euroopan Unionin Natura 2000 -verkostoon. Natura-alueita on Kainuussa tai ulottuu Kainuun alueelle yli 170 kpl. Valtaosa suojelualueista sijaitsee valtion mailla, mutta myös yksityismailla on suojelualueita. Valtion suojelualueita hoitaa Kainuussa Metsähallituksen luontopalvelut.

Kainuun ulkoilukartassa esitetään Natura-verkosto kokonaisuudessaan ja lisäksi suojelualueista merkittävimmät eli kansallispuistot, luonnonpuistot sekä erityiset suojelualueet. Kaikkia soiden-, vanhojen metsien-, harjujen- ym. suojelukohteita ei ole laitettu karttaan esitysteknisistä syistä, mutta Natura-alueiden rajat kulkevat pitkälti näiden rajausten mukaisesti.

Natura-alueella suojellaan tiettyä luontotyyppiä tai tiettyjen lajien elinympäristöjä. Natura-alueella ei saa heikentää merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue kuuluu Natura-verkostoon, mutta muunlainen luonnon hyväksikäyttö voi olla mahdollista. Toteutuskeino vaikuttaa siihen, millaiset toimet kullakin Natura-alueella ovat sallittuja. Luonnonsuojelulailla on toteutettu niiden Natura-alueiden suojelu, joilla on voimakkaimmin rajoitettu maankäyttöä. Jos alue on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla, tämä tarkoittaa yleensä sitä että yhtä lailla maa-ainesten ottaminen, metsän hakkaaminen kuin soiden ojittaminenkin on kiellettyä. Jos taas Natura-alue tai alueen osa on suojeltu maa-aineslain, metsälain tai ulkoilulain nojalla, esimerkiksi metsätalous voi olla sallittua.

Luonnonsuojelu-teeman alla esitetään myös valtion retkeilyalueet. Ne eivät ole luonnonsuojelualueita, mutta retkeilyalueilla luonnon käsittelyssä virkistyskäyttö on etusijalla. Valtion retkeilyalueita on koko Suomessa seitsemän ja Kainuussa kaksi. Valtion retkeilyalueilla, kansallispuistoissa, luonnonpuistoissa (paitsi ei Ulvinsalossa, joka on yleisöltä suljettu luonnonpuisto) ja erityisillä suojelualueilla on erikoisen upean luonnon lisäksi hyvät palvelut retkeilijälle: merkityt reitit ja huolletut taukopaikat.

Osalla muistakin Natura-alueista on palveluja retkeilijälle, mutta suurimmalla osalla Natura-alueista reittejä tai muuta palveluvarustusta ei ole. Jokamiehenoikeudella alueilla saa kuitenkin liikkua.

Huomaa kuitenkin, että kun tulet luonnonsuojelualueelle, voimaan astuvat hieman jokamiehenoikeuksia kaventavat rauhoitussäännökset. Yleensä rauhoitussäännöksissä kielletään mm. kukkien poimiminen.

Luonnonsuojeluteeman rajatiedot ovat vuodelta 2005.

Lähteet ja lisätiedot:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=89&lan=fi
www.luontoon.fi

***

Ulkoilurakenteiden ylläpito

Valtion mailla sijaitsevia retkeilyreittejä sekä taukopaikkoja huoltaa Metsähallituksen luontopalvelut. Kainuussa on paljon valtion maita, ja suuri osa Kainuun ulkoilukartan kohteista onkin Metsähallituksen ylläpitämiä.

Poikkeuksen valtion maa -sääntöön muodostaa Paljakan Metlan alue, jonka rakenteita huoltaa Metsäntutkimuslaitos.

Yksityismailla reitin tai taukopaikan ylläpitäjä on yleensä kunta, joskus myös kyläyhdistys tai muu taho.

Mutta onpa ylläpitäjä kuka tahansa, olet tervetullut käyttämään Kainuun ulkoilukartassa esiteltyjä palveluja! Jos havaitset maastossa pikaista ylläpidon tarvetta, lähetä tieto ulkoilukartan palaute-toiminnolla (kirjekuoren kuvake). Tieto välitetään kyseisen rakenteen ylläpitäjälle.

***

Kainuun ulkoilukartan etusivun kuvat: Hannu Huttu

Takaisin Kainuun ulkoilukartan etusivulle