Yhdeksän kunnan Kainuussa asuu lähes Belgian kokoisella alueella noin 83 000 asukasta. Kainuu sijaitsee keskellä Manner-Suomea Oulujärven ympärillä. Maisemaa hallitsevat vaarat, metsät, vesistöt, suot, puhdas avara luonto petoineen. Talven lumipeite on maamme vahvimpia. Vientituotteita ovat mittalaitteet, ajoneuvotietokoneet, junavaunut, elektroniikka, talkki, kivituotteet, luonto ja luonnontuotteet. Haasteita ovat työttömyys, väestön väheneminen, tiedossa oleva väestörakenteen muutos ja maakunnan talouden kehitys.

Kulttuuri
Kainuun asutuksen historia on maamme vanhimpia. Kulttuurissamme kohtaavat perinteet ja nykyaika kiehtovalla tavalla, kalevalaisuus vaikuttaa monissa tapahtumissa ja käyntikohteissa. Sanan taide on väkevää ja herkkää, tuotteliaimpia kirjailijoita eri aikakausilta ovat Elias Lönnrot, Eino Leino, Ilmari Kianto ja Veikko Huovinen. Kansaa kauempaakin rientoihin kokoavat Kajaanin Runoviikko ja Katinkullan teemaviikonloput. Kuhmon henki on aistittavissa vuosittain heinäkuussa kamarimusiikkifestivaalien yhdistäessä musiikin ystävät ympäri maailmaa. Valtakunnallista mainetta ovat tuoneet Kajaanin kaupunginteatteri, Teatteri Retikka, ja Generaattori. Urheilukulttuuria edustaa mm. vuosittain Hyrynsalmella järjestettävät Suopotkupallon MM-kisat.

Koulutus
Kajaanin yliopistokeskus on Kainuun alueen yliopistollisten toimintojen muodostama osaamiskeskittymä, jossa tekee yhteistyötä viisi yliopistoa Oulun yliopiston koordinoimana. Yliopistokeskuksessa toimii kuusi yksikköä, jotka ovat Aikuiskoulutus,  Biotekniikka, Lönnrot - Instituutti, Mittaustekniikka, Opettajankoulutusyksikkö, ja Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Kajaanin yksikkö. Kajaanin ammattikorkeakoulussa opiskellaan viidellä koulutusalalla, joissa on yhteensä yhdeksän suomenkielistä ja kaksi englanninkielistä koulutusohjelmaa. Kainuun ammattiopisto kouluttaa viidellä paikkakunnalla 35 eri koulutusohjelmassa nuorisoasteen oppilaita ja aikuisopiskelijoita. Lukioitten tarjonta on monipuolista. Sotkamossa on urheilulukio ja IB-lukio. Paltamon lukiossa opiskellaan viestintää ja Kuhmon lukion erikoisuus on musiikkilinja. Intotalo valmentaa kainuulaisia nuoria yrittäjiksi.

Kainuun maakunta –kuntayhtymä
Kainuussa järjestetään vuosina 2005-2012 maakuntakokeilu, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia maakunnan kehittämiselle. Tavoitteena on turvata asukkaille julkiset palvelut, toteuttaa laajoja kehittämishankkeita ja lisätä maakunnan päätösvaltaa suhteessa valtionhallintoon. Lakiin perustuvassa kokeilussa järjestetään uudelleen maakunnan ja kuntien välistä työnjakoa. Kunnilta siirtyi maakunnan hoidettavaksi sosiaali- ja terveydenhuolto lähes kokonaan, sekä lukio- ja ammatillinen koulutus. Kainuun maakunta -kuntayhtymä vastaa myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta sekä suunnittelusta ja kehittämisestä. Kansalaisille näkyvin muutos on terveydenhoitopalvelujen valinnanvapaus. Palvelujen käyttö ei ole enää sidottu asuinkuntaan. Kuntien henkilöstöstä siirtyi maakunnan palvelukseen n.60 %. Maakunta  työllistää n. 3 500 työntekijää. Maakunnan  palveluntuotannon rahoittavat Kainuun kunnat ja valtio. Maakunnan ylintä päätösvaltaa toiminnasta ja rahoituksesta käyttää kansanvaalilla neljäksi vuodeksi kerrallaan valittu maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuustossa oli ensimmäisenä toimikautena (2005-2008) 39 jäsentä, toiseksi toimikaudeksi (2009-2012) valittiin 59 maakuntavaltuutettua. Samalla kuntakiintiöt poistuivat.  

 Kajanaland på Svenska (pdf)

Kainuuseen pitää tulla hiljaa
ja sujahtaa maisemaan huomaamatta.
Pitää hiihtää metsiä, yöpyä mökeissä,
jutella talon väen kanssa illalla.
Vuosikautisen harrastuksen jälkeen
saattaa maakunnan arvoitus
hieman avautua.

Veikko Huovinen